Olen nyt siinä vaiheessa, että kohta on edessä ainakin minulle tosi tärkeä pukujuhla, nimittäin Vanhojen Tanssit. Olen ottanut alusta asti ihan kamalat paineet koko tansseista. Hyvä pari piti saada, täydellinen puku ja ihanat hiukset. Aina eivät kuitenkaan kaikki toiveet toteudu ja minun unelmani täydellisestä puvusta murskautuivat, kun rakas äitini ilmoitti, että meidän perheemmehän ei noin 400 euroa käytä mekkoon, jota pidetään vain kerran. Itkuraivarithan siitä syntyi, mutta vanhempani eivät antaneet periksi, eivät vaikka olin jo löytänyt täydellisen mekonkin Zazabellasta.
Äitini (ainakin omasta mielestään hyvänä ompelijana) päätti tehdä minun avustuksellani minulle upean vanhojentanssimekon, joka täyttäisi kaikki toiveeni. Suuren lupauksen myötä suostuin projektiin, vaikkakin epäillen.
Minulla oli suuria toiveita mekosta. Ensin halusin siihen helmikirjaillun kaula-aukon, sitten runsaat rypytykset ja kerrostukset helmoihin. Kaavoja etsiessämme päädyin kuitenkin yksinkertaisempaan malliin. Yläosa on "tuubi"mallinen, kaula-aukko muokataan sydämen muotoiseksi. Kangas laskostetaan vyötäröltä, josta se laskeutuu kauniisti alaspäin. Mekkoni on kaava on Voguen häämekosta. Lopullinen mekko tehdään tumman lilasta satiinista ja mustista pitsiyksityiskohdista.
Tänään on virallisesti alkanut mekon työstäminen. Kankaat olimme käyneet ostamassa jo aikaisemmin, mutta tänään vihdoin aukaisimme kaavat ja aloimme tekemään mekon prototyyppiä. Prototyypin teemme lakanakankaasta, ja siihen merkitsemme muutokset omien mittojeni mukaan ja käytämme sitä lopullisena "kaavana" oikealle kankaalle.
Nyt olemme saaneet prototyypin työstettyä siihen vaiheeseen, että mitat ovat minulle sopivat.
Prototyypistä puuttuu monia asioita, jotka lisätään vasta oikeaan mekkoon. Mekon alle tulee vuorikangas sekä tylli, jotka tuovat mekolle ryhtiä. Oikea kangas on satiinia, joka myös laskeutuu paremmin.
Takaosaan tulee koristenyöritys, jonka avulla saadaan myös kiristettyä kangas paremmin paikoilleen.
Sivussa on lisäkaistale, johon toivonmukaan tulee samaa pitsiä kuin yläosassa. Ongelmana on vain se, että pitsiä on rajoitettu määrä, ja ne ovat pieninä paloina, sillä pitsi on otettu KappAhlista ostetusta paidasta. Kangaskaupoista ei nimittäin löytynyt tarpeeksi joustavaa ja kauniskuvioista pitsiä, joten käännyimme vaatekauppojen puoleen. Hipilöityämme kymmeniä pitsipaitoja, tästä löytyi voittaja.
Huomenna suuntaamme Hakaniemen Kauppahallin yläkertaan ompeluun erikoistuneeseen pikkupuotiin, josta toivimme löytävämme sopivanväriset nyörit mekon takaosaan. Huomenna myös puramme prototyypin osiin ja teemme siitä lopullisen kaavan, jonka pohjalta taas teemme lopullisen vanhojentanssimekkoni. Puurtaminen jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti