mekon työstämistä

Eilen kävimme Hakaniemen Kauppahallin Punaisesta Langasta ostamassa nyörit mekon takaosaan.
Tikatasta lähti vielä mukaan kangasliituja ja liimattavia timantteja.

Kokeilimme nyöritystä protoon:

  

Tänään aamupäivästä ensin jäljensimme kaavat oikeaan kankaaseen, ja leikkasimme ja huolittelimme ja leikkasimme ja taas huolittelimme jokaikisen kangaskappaleen. Oikeaan mekkoon kankaita tuli vielä kaksinkerroin prototyyppiin verrattuna, sillä vuorikankaasta tehtiin alushame/mekko.
Tässä tämän päivän kuvasaldoa:

Päivän lopputulos alla. Sivussa kiinni godget, levenevä kaistale joka on päällystetty pitsillä.

 Huomenna luvassa viimeistelyä, kuten nyöritys, pienet kokomuutokset, helman lyhennys, olkainten teko sekä timanttien liimaus.

Projekti Vanhojentanssimekko

 Olen nyt siinä vaiheessa, että kohta on edessä ainakin minulle tosi tärkeä pukujuhla, nimittäin Vanhojen Tanssit. Olen ottanut alusta asti ihan kamalat paineet koko tansseista. Hyvä pari piti saada, täydellinen puku ja ihanat hiukset. Aina eivät kuitenkaan kaikki toiveet toteudu ja minun unelmani täydellisestä puvusta murskautuivat, kun rakas äitini ilmoitti, että meidän perheemmehän ei noin 400 euroa käytä mekkoon, jota pidetään vain kerran. Itkuraivarithan siitä syntyi, mutta vanhempani eivät antaneet periksi, eivät vaikka olin jo löytänyt täydellisen mekonkin Zazabellasta.
Äitini (ainakin omasta mielestään hyvänä ompelijana) päätti tehdä minun avustuksellani minulle upean vanhojentanssimekon, joka täyttäisi kaikki toiveeni. Suuren lupauksen myötä suostuin projektiin, vaikkakin epäillen.

Minulla oli suuria toiveita mekosta. Ensin halusin siihen helmikirjaillun kaula-aukon, sitten runsaat rypytykset ja kerrostukset helmoihin. Kaavoja etsiessämme päädyin kuitenkin yksinkertaisempaan malliin. Yläosa on "tuubi"mallinen, kaula-aukko muokataan sydämen muotoiseksi. Kangas laskostetaan vyötäröltä, josta se laskeutuu kauniisti alaspäin. Mekkoni on kaava on Voguen häämekosta. Lopullinen mekko tehdään tumman lilasta satiinista ja mustista pitsiyksityiskohdista.

Tänään on virallisesti alkanut mekon työstäminen. Kankaat olimme käyneet ostamassa jo aikaisemmin, mutta tänään vihdoin aukaisimme kaavat ja aloimme tekemään mekon prototyyppiä. Prototyypin teemme lakanakankaasta, ja siihen merkitsemme muutokset omien mittojeni mukaan ja käytämme sitä lopullisena "kaavana" oikealle kankaalle.

Nyt olemme saaneet prototyypin työstettyä siihen vaiheeseen, että mitat ovat minulle sopivat.
Prototyypistä puuttuu monia asioita, jotka lisätään vasta oikeaan mekkoon. Mekon alle tulee vuorikangas sekä tylli, jotka tuovat mekolle ryhtiä. Oikea kangas on satiinia, joka myös laskeutuu paremmin.

 Takaosaan tulee koristenyöritys, jonka avulla saadaan myös kiristettyä kangas paremmin paikoilleen.

Sivussa on lisäkaistale, johon toivonmukaan tulee samaa pitsiä kuin yläosassa. Ongelmana on vain se, että pitsiä on rajoitettu määrä, ja ne ovat pieninä paloina, sillä pitsi on otettu KappAhlista ostetusta paidasta. Kangaskaupoista ei nimittäin löytynyt tarpeeksi joustavaa ja kauniskuvioista pitsiä, joten käännyimme vaatekauppojen puoleen. Hipilöityämme kymmeniä pitsipaitoja, tästä löytyi voittaja.

Huomenna suuntaamme Hakaniemen Kauppahallin yläkertaan ompeluun erikoistuneeseen pikkupuotiin, josta toivimme löytävämme sopivanväriset nyörit mekon takaosaan. Huomenna myös puramme prototyypin osiin ja teemme siitä lopullisen kaavan, jonka pohjalta taas teemme lopullisen vanhojentanssimekkoni. Puurtaminen jatkuu.

valveunia

1. Kuinka kauan tarvitset aamulla aikaa laittautumiseen?
- oon maailman huonoin nopee aamusuoriutuja. Ennen meikkasin varmaa 5 minuutissa ja olin valmis niin hujauksessa että jäi aina puoli tuntia aikaa syömiselle.. No nyt se on siirtynyt siihen että laittaudun puoli tuntia (?!) ja syön 5 minuuttia.

2. Tyttömäisin tapasi?
-en osaa sanoa...

3. Lempihajuvesi?
- en oikeastaan osaa käyttää hajuvesia, mutta jos ja kun käytän, DKNY:n Red Delicious on ykkössijalla.

4. Monetko kengät omistat?
- liian monet. Nyt mulla on kierrossa viidet talvikengät.

5. Käytkö kirpputoreilla?
- kyllä, oon jääny ihan koukkuun. Tänään kävin aamulla just Valtterin Makasiineilla ja löyty vaikka mitä!

6. Ajatko isin ostamalla autolla?
-no ei mulla vielä oo tota ajokorttii. Ja sen saadessani, isäni ei kyllä osta mulle autoa.

7. Nauhoitatko Salatut Elämät?
- en katso salkkareita. Ikinä koskaan.

8. Kuinka usein ostat uusia vaatteita?
- liian usein. Ehkä viikoittain. Aina löytyy ainakin yksi juttu mukaan kaupasta...

9. Hesari, Seiska vai Cosmopolitan?
- Kyl se hesari ois näistä varmaan viisain vaihtoehto, kun en mä cosmoakaan yhtään lue..

10. Onko seinälläsi yhtään miespuolisen henkilön kuvaa?
- kyllä, Cole Mohr<3

11. Millainen on vaatekaappisi?
- ihan liian pieni. Vaatteet vaan pursuaa ulos, eikä henkaritilaa ole ollenkaan. Prkl.

12. Entä karkkihyllysi?
- mitä, karkkihylly? Täytyy tehdä sellainen.

13. Panostatko sisustukseen?
- No kyl mä ihan kiitettävästi, vielä on vähän vaiheessa huoneen remontti kun vaihettiin tapetit ja parketti tossa syyslomalla. Nyt jouluna pitäis saada kivat verhot ja nojatuoli.

14. Oletko porukassa yksi pojista vai kikattava huomionhakuinen tyttö?
- Yksi pojista, todellakin. Tähän on vaan jotenkin ajauduttu.
  
15. Onko mätsäys tärkeää?
- no kyllä mä aina yritän kattoa että vaatteiden värit sopii yhteen. Oma tyyli on mulle aika tärkeä.

16. Lukeeko Facebook -tiedoissasi harrastuksena shoppailu?
- ei lue

17. Entä lempiohjelmana Sinkkuelämää?
- ei ole

 18. Millainen on rakkauselämäsi?
 - olematon :D

19. Entäpä on ystäväpiirisi?
- se on varsin.. roisi. Pojat ovat oikeasti aika erilaisia kuin tytöt! :D

20. Vietättekö tyttöjen iltoja?
- joskus.. tai no mua ei oikein kutsuta tyttöjen iltoihin. Että ne on enemmänkin sellasia poikien iltoja + minä.

21. Mikä biisi soi tällä hetkellä?
- ei soi mikään

22. Otatko aurinkoa, käytkö solariumissa, tyydytkö itseruskettaviin vai menetkö valkoisena kesät talvet?
- rusketun aika helposti joten kesällä tarttuu väri ihan ilman yritystä. Eikä mulla edes ole mitään hinkua kärtsätä ihoani.

23. Penkkiurheilu on asia mitä et yksinkertaisesti voi ymmärtää, vai mitä?
 - No en tiiä. Oon laiska

24. Unelmasi olisi työskennellä vaate- tai kenkäkaupassa, sisustussuunnittelijana, muotisuunnittelijana, lentoemäntänä? 
- mulla ei ole mitään unelma-ammattia. Oon hukassa.

25. Hiustuote mitä ilman et pystyisi elämään?
- Shampoo...?

26. Käytätkö samoja vaatteita arkena ja viihteelle lähtiessä?
- Samoja vaatteita erilaisilla yhdistelmillä. Vaatteen saa helposti asusteiden avulla muunnettua arkeen ja juhlaa.

27. Tykkäätkö timanttikorvaisista näteistä pojista, epäsiisteistä rokkareista vai maailmaa parantaneista hipeistä?
- epäsiisti rokkari on ehkä lähimpänä sellasta söpöä skeittaripoitsua

28. Kuinka paljon omistat vaatteita?
- no tällähetkellä niin paljon ettei vaatekaapin ovi mene kiinni. Mutta suhteessa kavereihini omistan silti vähän vaatteita.

29. Käytkö manikyyrissä/pedikyyrissä?
- no en. Ihan typerää touhua -.-

30. Käytätkö koruja?
- paria tiettyä useammin

31. Onko suklaa apu ongelmaan kuin ongelmaan
 - en oikeen oo suklaan ystävä, paitsi centerien<3 oon ehkä enemmänkin irtokarkki-ihminen

32. Jutteletko parhaalle ystävällesi päivittäin?
- ei mulla oo yhtä parasta ystävää, mutta ystäville kyllä pölötän päivittäin.

33. Teetkö heräteostoksia?
- kyllä, liikaa.

34. Mitä aiot tehdä nyt?
- nyt meikä hyppää peiton alle ja yrittää saada unen päästä kiinni =)

Jasper Julius

Kirjoitan usein päiväkirjaani päivien pieniä iloja. Olen jopa tehnyt listan asioista, joita rakastan. Puhtaat rapeat pyyhkeet, talvi-iltojen tuoksu ja nivelten naksauttelu ovat päässeet kärkipaikoille. Yksi lempiasioistani on kuitenkin hieman erikoisempi, nimittäin ihmisten tarkkailu.

Se saattaa kuulostaa omituiselta, mutta niin se vain on. Nautin siitä kun voin katsella ihmisiä. Metromatkat ja bussipysäkit ovat tähän tarkoitukseen täydellisiä. On oikeastaan aika yllättävää, miten paljon eri ominaisuuksia ihmisestä voi havaita vain muutaman minuutin aikana: kuka välttelee katsekontaktia, kuka nauraa häpemättömän kovaäänisesti ja kuka taas laulaa kuuntelemaansa biisiä äänettömästi ja lopettaa huomatessaan jonkun katselevan. Hauskinta tässä oudossa harrastuksessani on kun joku tarkkailemistani henkilöistä huomaa minun katselevan. Silloin voin esimerkiksi hymyillä iloisesti ja katsoa miten henkilö reagoi. Oma rohkeuteni saa itsetuntoni nousemaan.

Joskus sattuu, että näen tietyn kiinnostavan henkilön useamman kerran. Äskettäin kävi juuri niin. Naapurustooni nimittäin muutti varsin hauskan näköinen poika. Pisamia, laineikkaat hiukset, sinivihreät silmät, usein skeittilauta mukana. Ensin näin hänet metrossa, sitten samassa bussissa, muutaman kerran lähikaupassa. Vaihdoimme katseita bussipysäkillä. Pian olin nähnyt hänet niin monta kertaa, että tunsin miltei tuntevani hänet. Tiesin että hänellä on noin kymmenvuotias pikkuveli, että hän harrastaa jalkapalloa ja että hän käyttää piilolinssejä. Hänen kantamastaan treenikassista selvisi että hänen nimensä oli Jasper Julius.

Halusin tutustua häneen, luoda oikean kontaktin kuvitteellisen sijaan. Halusin moikata häntä lähikaupassa ja istua viereen bussissa. Uskalias tarkkailijaluonteeni kuitenkin petti minut. En uskaltanut. Minulla meni pupu pöksyyn. Saatoin kohottaa käteni moikatakseni, mutta puolivälissä annoin sen pudota alas. Bussissa paikkaa etsiessäni hidastin hänen kohdallaan, mutta kävelin kuitenkin ohi. Tähän asti olin ajatellut olevani rohkea pystyessäni katsomaan tuntematonta julkeasti silmiin. Nyt minulle kuitenkin valkeni että olinkin vain se ujo sivusta katselija, joka ei uskalla tarttua toimeen.

Ehkä kuitenkin oli hyvä asia, että huomasin totuuden. Jasper Julius antoi minulle opetuksen. Päätin rohkaistua puhumaan tuntemattomille. Eräänä iltana astuessani metroon huomasin ikäiseni tytön itkevän lohduttomasti vaunun perällä. Päätin kerrankin tehdä jotain. Menin tytön luokse, halasin ja lohdutin häntä. Itselleni tuli teosta älyttömän hyvä mieli ja uskon sekä toivon tytönkin piristyneen. Olin ylpeä itsestäni ja rohkeudestani.

Tapaus "Jasper Julius" ei kuitenkaan ollut vielä unohtunut mielestäni. Lämmin tunne sisälläni kävelin kotiin, avasin tietokoneen ja kirjauduin sisään facebookiin. Laitoin hakuun nimen Jasper Julius, löysin hänet ja lähetin kaveripyynnön. Muuhun rohkeuteni ei riittänyt, mutta ensimmäinen askel oli otettu. Jäin odottamaan jännittyneenä.